Minkä tyyppisillä harjoitteilla vatsa- ja selkälihaksia kannattaisi harjoittaa ja voisiko niitä iänikuisia vatsarutistuksia ja selän ojennuksia mahdollisesti korvata joillain muilla liikkeillä? Entäs sitten, jos alaselkäkivun hoidossa on jouduttu turvautumaan leikkaushoitoon, pitäiskös senkin jälkeen vielä tehdä jotain? Ja jos pitäisi, niin mitä pitäisi?
Näihin kysymyksiin pyrin tulevassa väitöskirjassani vastaamaan. Projektini on edennyt siihen vaiheeseen, että on aika kasata vuosien saatossa toteutetut tutkimukset ja niiden tulokset yksien kansien väliin.
Tulokset osoittavat, että keskivartalon lihaksia pystyy kyllä kuormittamaan tehokkaasti muillakin liikkeillä kuin lattialla suoritettavilla harjoitteilla ja kuntosalilaitteilla. Sen todistamme yhdessä julkaistussa ja toisessa julkaistavaksi hyväksytyssä tutkimuksessa.
Selkäleikkausta tarvitaan alaselkäkivun hoidossa harvoin. Kyse on vaativasta ja kalliista operaatiosta, joten on perusteltua, että myös operaation jälkeiseen kuntoutukseen panostetaan. Vaikka kipu vähenee ja toimintakyky paranee leikkauksen seurauksena, selän toiminnan spontaania normalisoitumista ei tapahdu (ja samoja tuloksia suomeksi). Tämän ovat myös muut tutkimusryhmät todenneet.
Näitä asioita pohdittuamme olemme päätyneet tällaisen selän luudutusleikkauksen jälkeiseen kuntoutusintervention vaikutuksen testaamiseen.
Toivottavasti tuleva kevät näyttää pystyykö näillä tuotoksilla väittelyä voittamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti